Leikkasin eilen nurmikon. Meidän pihamme ei kovin suuri ole (vaikka normaalia rivitalopihaa kookkaampi onkin), mutta kuitenkin olin reilun tunnin lykkimisen jälkeen melko poikki. Viime kesänä tuo ei tuntunut yhtään missään, ja samalla raihnaisella työnnettävällä taloyhtiön koneella minä silloinkin leikkasin. Kunto on siis laskenut melkoisesti. Turhauttavaa. Noh, ehkä sitä ensi kesänä jaksaa taas lenkkeillä. Ainakin toivottavasti. (Joskin se lenkkeily pitäisi aloittaa hetinyt, niin tulisi paljon parempi olokin. Sitähän minä jo blogin alussa sanoin.)
Valivalipostaukseen jotain kivaakin: törmäsin eilen Salmiyuck!-nimiseen blogiin, jossa kolmen miehen missiona on maistella läpi massiivinen paketti erilaisia salmiakkikarkkeja. Paketin lähetti pari suomalaista miestä sen jälkeen kun Alex Papadimoulis oli yhden maistamisen jälkeen tyrmännyt salmiakin The Daily WTF -sivustolla. Itse rakastan salmiakkia, ja onkin hauska lukea ulkomaalaisten kummastuneita mielipiteitä tuosta mahtavasta suomalaisherkusta!
Day 24 - A song that you want to play at your funeral
En minä ole koskaan tällaista miettinyt. Eipä sillä oikeastaan mitään väliä ole, hautajaiset on kuitenkin mielestäni enemmän läheisten tilaisuus, kuin vainajan, joka on, noh, kuollut. Olisi ehkä kuitenkin ihan kiva, jos läheiset siellä kuuntelisivat Kauko Röyhkän & Nartun kappaletta Liikennepuistossa. En löytänyt sitä Youtubesta, eikä lyriikoitakaan ole netissä, mutta se on kaunis kappale, joka kertoo henkilön lähtemisestä paikalleen jäävän näkökulmasta. "Matkusta vain rauhassa, me pärjäämme ilman sua. Vaikka onhan se köyhempää."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti