Kissat.

1. JUMALKERPERA!!!!

Sattuipa niin eräänä yönä, että herään omituiseen molskahduksensekaiseen kolahdukseen. Hyppään ylös ja ryntään tarkastamaan vahingon suuruutta. Eteisessä vastaan juoksee säikähtanyt Ensio, ja tajuttuani vessan oven olevan selällään auki, suuntaan sinne kauhukuvat mielessäni siintäen.

Niinpä niin, PAHIN MAHDOLLINEN oli tapahtunut. Ensio oli kiipeillyt vessan tasolla, ja tippunut vessanpönttöön vieden mukanaan avonaisen meikkilaukkuni. Joka oli - tietenkin - niin päin, että kaikki meikit olivat pöntössä. Kaikki. Osa vielä melkoisen epämiellyttävän syvällä. Täytyy myöntää, että hetken ajan mielessäni kävi, kuinka valtaisan kauniit ja lämpimät rukkaset siitä kissanpenteleestä tulisi.

Eipä siinä sitten oikein muu auttanut kuin hoitaa keskellä yötä vauvaparat kuivumaan. Ihme kyllä, sain suurimman osan pelastettua, vain lähes tyhjä mineraalipohja sekä Urban Decayn minikokoinen kajal oli pakko heittää pois. Muut mineraalipurkit olivat onneksi tarpeeksi tiiviitä kestääkseen vesikylvyn. Luomiväreistä ja puutereista kaavin reilusti pintaa pois, ja kynät teroitin niiden kuivuttua kunnolla. Pahiten kärsi NC:n kivipuuteri, josta jouduin heittämään pois suurimman osan.

Sanomattakin lienee selvää, että vessanpöntön kansi on nykyisin koko ajan tiiviisti suljettu.

2. Kakkaa lumellattialla

Muuan isokokoinen fatass kissa ei aina osu hiekkalaatikkoon. Tästä syystä esim. tänään saunan lattialla oli kaksi pökälettä, joiden aromin lattialämmitys oli tehokkaasti levittänyt koko peseytymistilaan. Mistä tiesitkin, että olin juuri tänään menossa saunaan? Niin ja tietenkin lattiallakin olevat kakat täytyy peitellä tehokkaasti, siksipä siellä lauteiden alla on dyyneittäin hiekkalaatikosta lennätettyä kissanhiekkaa.

Olen kertonut äidille noin tuhat kertaa, että me tarvitaan katolla varustettu hiekkalaatikko. Taidan ostaa sen sille joululahjaksi.

3. Mummun rakkaudella leivottu joululimppu.

Lattialla revittynä, raadeltuna ja osittain syötynä. Joku unohti sen keittiön pöydälle.

Viimeisestä kuvasta tulee hyvin esiin tuon harmaan pölyhuiskun mielen kieroutuneisuus: kuristaa ja pesee toista samaan aikaan. Tällä hetkellä se kehrää hyvin rakastettavana tuolini selkänojalla ja lämmittää mukavasti niskaa.

Shooting stars in my left arm

Kuulumisia.

1. Kynsien rappio vol. tsiljoona

Ärsyttävää. En ole viime aikoina juurikaan (=yhtään) jaksanut huoltaa kynsiäni ja sehän sitten näkyy. Lohkeilleet ja liuskoittuneet. Taas pitää viilata ne lyhyiksi ja aloittaa kasvatus alusta.

2. Talvi

KYLMÄ! Tarvitsen uuden pipon. Ja lämpimän kaulahuivin. Itse asiassa kaikkein mieluiten nukkuisin tästä hetkestä maaliskuun puoliväliin saakka.

2 vuotta sitten.

3. Tarpeet

Tarvitsen: (pipon ja huivin lisäksi) mm. kosteusvoidetta, hoitoainetta, sukkia, rispsiväriä, kynsinauhavoidetta, bufferin jne. Vaan arvatkaapa menikö kaikki rahat hevosen eläinlääkärikuluihin pffffftrtrtr. Meikkipohjakin pääsi loppumaan kun en muistanut/jaksanut/välittänyt tilata lisää.

4. Leffa

Olen jo pidemmän aikaa halunnut nähdä Closerin, koska a) siinä on maailman hyvännäköisin mies (Jude Law♥) b) siinä on maailman kaunein nainen (Natalie Portman) c) sitä on kehuttu. Eilen sitten katsoin sen ja itkin hillittömästi kun se oli niin surullinen :( Hyvä se oli kuitenkin.

--

Jepjep. Jospa sitä menisi saksimaan otsurin jälleen siiheen kondikseen, että sen alta näkeekin jotain. Hirveän aggressiivisen oloinen postaus, oikeasti olen ihan tyynellä päällä.

Paska juttu, ahdinkoo ei rahaksi voi muuttaa

(jos voisi, uskoisin olevani melko rikas)

Tiesittekö, että ihmisellä on otsan alaosassa, kulmakarvojen välissä lihas, joka tulee kipeäksi jos itkee liikaa? Tämän lisäksi viime päivien olotilasta kertonee jotain se, etten ole juurikaan saanut revityttyä persettäni edes tietokoneelle. Melkoinen suoritus kaltaiseltani kokopäivädataajalta.

Ajattelin nyt kuitenkin tulla ilmoittamaan, että blogi on yhä hengissä ja minäkin jollain lailla. Life goes on sano potkukelkka mummossa tai jotain, postauksia tulee jahka tästä taas selvitään. Ainakin kynsibalsamin arviointipostaus lojuu tuolla puolivalmiina.

Jottei nyt ihan angstiksi menisi niin laitetaan vähän Röyhkää loppuun. Youtube ei löytänyt kappaletta josta otsikko on lainattu, niin jotain muuta nyt sitten.

Titaanien taisto

Kertokaahan minulle, onko kissoissani tai kynsissäni(/kynsiviilassani) jotain perustavanlaatuista vikaa, vai onko kissojen ihan normaalia käyttäytyä aggressiivisesti kynsiviilaa kohtaan?

Kaneli on tämän kummallisuuden aloittanut. Aina jos se kuulee, että viilaan kynsiä, sen on pakko tulla ihan viereen vahtimaan tätä tapahtumaa. Kuitenkin jos annan viilaa sille haisteltavaksi, se nyrpistää nenää, perääntyy pari askelta ja sitten alkaa raivoisa nyrkkeily. Ensio ei ennen välittänyt kynsiviilasta tuon taivaallista, mutta nyt sekin on jostain saanut päähänsä, että sen täytyy taltuttaa Arkkivihollinen Kynsi Viila. WTF siinä oikein on?

Harmi muuten että videolle tallentui Ensio, te ette nimittäin usko millaisiin nyrkkeilyliikkeisiin meidän läski mammanpoika Kaneli kykenee kynsiviilan kohdatessaan! Sen tassu liikkuu sellaista vauhtia ettei sitä kykene edes havaita :D (Niin ja harmi muuten etten jaksanut kääntää tuota videota köh köh)

Arvatkaapa muuten kellä on suklaakakkua! Hähää vaan.

Kaurapuuroa ja kynsibalsamia

Blaah, inspiraatio ja motivaatio vähän kaikkeen on ollut hukassa viimeaikoina normaaliakin enemmän. Ei jaksa eikä huvita, tekisi kovasti mieli vain nukkua. Ainoa asia, josta olen viimeaikoina ollut innoissani on ollut kaurapuuro. KAURAPUURO! Olen pienestä asti inhonnut kaurapuuroa. Vaan nyt viimepäivinä olen löytänyt itseni monta kertaa mikron äärestä odottamasta maitoon tehtyä mikrokaurapuuroa. Ja olenpa tunkenut sinne vielä rusinoitakin. Ja tykkään kuin hullu puurosta (höhöhö).

Sitten vähän kynsiasiaa. Kynteni olivat hetken oikein hyvässä kunnossa tuossa taannoin! Mikäli ne olisivat pysyneet siinä kunnossa, olisin varmasti saanut kasvatettuakin niitä jonkin verran. Sitten alkoi taas elämä vähän murjomaan, eikä käsienhuoltoon jaksanut keskittyä. Tulos: lohkeilleet kynsilakat, kuivat kädet, liuskoittumia ja pari lohkeamaa. Höh vain taas.

Kynsiäni lepytelläkseni ostin Trindin Nail Balsamia, jonka pitäisi nimenomaan kosteuttaa kynsiä. Tuote on kuitenkin öljytön, eli sitä voi huoletta laittaa suoraan kynsilakan alle.

Ensivaikutelman perusteella en kyllä ole Nail Balsamista järin innoissani. Kynsien kanssa tuota kosteutusta on tietysti vaikea arvioida, mutta esim. kunnon käsirasvan jälkeen kynnet tuntuvat ikäänkuin joustavammilta ja tämän kanssa tuollaista tunnetta ei oikein tullut. Eikä oikein mitään muutakaan tunnetta. Koitan nyt käytellä tuota päivittäin niinkuin ohjeessa käsketään, ja sitten raportoida vähän tarkemmin.

Pisti muuten silmään Nail Balsamin paketissa: INCIssä oli heti toisena veden jälkeen alkoholi. Aika outoa minusta tuotteessa jonka tarkoituksena on nimenomaan kosteuttaa! Noh, onneksi kynteni eivät ole tällä hetkellä mitenkään paraatikunnossa, menetys ei ole järin suuri mikäli tuo aine hajottaa ne kokonaan ;)

Kuva: Trind

Kynsilakkaorgasmi vol. 2

Edellisen kerran hurmioiduttiin mintunvihreästä, tällä kertaa vuorossa on kulta.

IsaDoran sävy 652 Gold Sparkles, täydellinen kultalakka IMO. Rakastan tätä! Ihana, kylmä shampanjankaltainen sävy, ei yhtään liian keltainen. Mukana on nähdäkseni sekä shimmeriä että pienenpientä glitteriä (juu, ne ei yllättäen näy kuvista, se kamera...), kimaltaa kauniisti muttei silti tule yhtään liikaa discopallofiilis. Aah, ihanaa! Ainakin tahman kuvien perusteella tässä ja OPIn Glitzerlandissa on paljon samaa. (Tämäkin on todella kaunis myös mattapäällysteen kanssa!)

Levittyvyys oli mainio, shimmerilakkojen kanssa on välillä ärsyttävää kun sudinvedot meinaa jäädä näkyviin vaikka mitä tekisi. Tämän kanssa ei sitä ongelmaa ollut! Peitti kahdella kerroksella.

Nyysin Anttilan sivuilta sävykuvan havainnollistamaan noita glittereitä ^_^

Pakko kuitenkin avautua tuosta siveltimestä, taisinkin jo graffitilakan yhteydessä mainita että se on minusta kauhea! Odotukseni ovat korkealla kun pakkauksessa mainittiin Wide Brush, pidän nimittäin Lumenen vastaavasta kovasti. Noh, tämä on ihan erilainen: lyhyt, paksu töpö. Todella kömpelö lakkauksessa mielestäni, hyhhyh. Ehkä tästäkin joku tykkää.

Aihetta liippaavaa musiikkia vielä, olkaapa hyvä.

Päiväni numeroina

13.30 aika, jolloin nousen sängystä. Lääkkeiden ansiosta 12-13 tunnin yöunet ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus.

3 aamukahvikupillisten määrä

16 aika, jolloin ryhdistäydyn, puen, meikkaan ja käyn kaupassa (alla oleva kunis kuva havainnollistaa tätä. Siitä näkyy tyylikkäästi myös lunnonkiharoiden hiusteni muotoilematon tila; yleensä latvat ovat enemmän korkkiruuvilla.)

300 päivän aikana syöty karkkimäärä grammoina

4 tallilla vietetty tuntimäärä

©

19 päivän aikana luettujen blogipostausten määrä

5 illalla nautittujen teekupillisten määrä (vahva, mustaksihaudutettu vaniljatee on parasta ♥)

1-2 aika, jolloin menen nukkumaan

Loppuun vielä se magic number: päivän aikana käytettyjen kosmetiikkatuotteiden määrä: 28

Selvisin yllättävän vähällä! Jotkut kosmetiikkabloggarit ovat onnistuneet ylittämään jopa 50 purkin määrän ^_^

Tältä siis näyttää normaali arkipäiväni. Eipä siis paljon muuta kuin syömistä, datailua, talleilua ja nukkumista. Paljon nukkumista.

Liikaa

Tällä hetkellä on ihan liikaa. Ihan kaikkea.

Palaillaan postausten kera sitte paremmalla jaksamisella. Hyvää viikonloppua, lukijat!

Hiusväripulma ratkaistu

Kiva semimeikitön tulinjuuritallilta-naama

Taannoisessa tukkahehkutuspostauksessa harmittelin haalistuneita latvojani. Ne ovat nyt historiaa :) Pääsin viime viikonloppuna käymään lähikaupungin Hairlekiinissä hankkimassa auringonpolttaman hiusvärin pelastuksen: Crestolin Color Gloss -värinaamion.

"Sävy ja syvävaikutteinen hoitava hiusnaamio vaivattomasti hiuksille", sanotaan purkin takana. Ja siitähän tässä juuri on kyse. Levittelin mömmön hiuksiin, annoin vaikuttaa saunan ja suihkun ajan eli vajaan puoli tuntia, ja kas! Hiukset olivat jälleen täydellisen mustanruskeat ja ah niin ihanan pehmoiset ja kiiltävät ♥

Minulla oli päässäni ihan sellainen mielikuva, että tätä olisi joskus ollut mustanruskeana, mutta sellaista sävyä ei ainakaan tuossa kaupassa ollut. Päädyin sitten ostamaan tummanruskeaa ja sinimustaa, joita sitten sekoittelin sopivassa suhteessa, ja näillä sävy osui kyllä juuri oikeaan :) Aluksi kyllä vähän pelotti että mitähän tästäkin seuraa, värimössö näytti nimittäin sekoitusastiassa jostain syystä violetilta!

Loppuun vielä vähän vertailua: vanhat, haalistuneet latvat ja Color Glossilla värjätyt.

Mullakin on sitä!

Käsi ylös kuka arvasi jo otsikosta mistä on kyse! Siis IsaDora Graffiti Nail Top sävyssä Black Tag siinä sormissa komeilee, Models Ownin Top Turquoise -lakan päällä. Aika vinhaa tuo kyllä on! En oikein osaa päättää onko tuo tosi hölmöä vai siistiä vai jotain siltä väliltä. (Varmaa on ainakin se, etten tykännyt kyseisen lakan siveltimestä yhtään)

Niin, ja mikäli joku on onnistunut missaamaan tämän ilmiön, tarkempaa selostusta voi etsiä vaikkapa täältä tai täältä :) Linkkien postauksista löytyy myös jokseenkin havainnollistavampia kuvia, voi angst angst tuo kamera taas.

Valmistautuminen on kaiken A ja O

Siksi istunkin iltana ennen matikan kirjoituksia lueskelemassa blogeja ja katsomassa viihdyttäviä videoita Youtubesta. Jokos olette nähneet seuraavan:

Aivan loistava!

Niin ja opiskellut en ole yhtään.

Polvipituiset mokkasaappaat

H&M

Dinsko

Ellos

Asos

Forever21

Äipän kaappi, ehtaa vintagea.

Kaikkea sieltä löytääkin! Edellinen löytö, cowboybootsit, on jäänyt käyttämättä, lähinnä siksi etten ole laiskuuksissani jaksanut huoltaa niitä käyttökelpoisiksi. Höh. (Keino)mokkasaappaille ennustan kuitenkin ahkeraa talvea, varsinkin kun siitä on povattu jälleen varsin kylmää. Äipän kasarisaappaissa on nimittäin jonkinlainen karvavuori, käy talvikengistä vuosia pelkkiä tennareita myös pakkasilla käyttäneelle.

Ajattelin sitten varsinaisessa käytössä muuten yhdistää nuo johonkin muuhun kuin ratsastushousuihin. Miten niin laiska bloggari?

Kissoja keskellä yötä

Otin kissakuvia päivällä, postaaminen vähän venähti. Tässä kuitenkin sohvankarvoittajat vauhdissa:

(Vauhdissa lienee huonosti sanottu löhöävästä kissakasasta)

Arvatkaapa vaan kenen imurointivuoro on huomenna!

Nämä kuvat on otettu jonain muuna päivänä. Ensio ja Hello Kitty -kylpytakki ♥ (niin ja Maailman Rumin Nojatuoli™)

Kermavaahtokahvia ja muuta juhlallista

Tämä päivä ei alkanut hyvin: herätessäni päässä soi piinaavalla päättäväisyydellä Kotikadun tunnari, ja aamukahviin maitoa etsiessäni totean sen olevan loppu. Onneksi hätä keksi keinot jälleen, ja aamukahvini pelasti toissapäiväisiä köyhiä ritareita varten vatkatun kermavaahdon jämä. Heti muuttui aamu juhlavammaksi!

Sitten siihen muuhun juhlalliseen: Foxie muisti minua tällaisella palkinnolla! Jee ♥

Hommaan kuuluu paljastaa itsestään seitsemän asiaa, joten here we go:

1. Nettikaupat ovat paheeni. Mikäli minulla olisi rajattomasti rahaa käytössä, tilaisin varmaan joka päivä meikkejä, hiusjuttuja, vaatteita ja heppakamaa erilaisista nettiputiikeista.

2. Mikäli minun pitäisi valita olisinko ruma ja fiksu vai kaunis ja tyhmä, valitsisin jälkimmäisen. Uskon, että elämä olisi silloin helpompaa.

3. Hiukseni värjättiin ensimmäisen kerran ollessani 8-vuotias. Mustaksi halusin hiukset ekan kerran 10-vuotiaana.

4. Inhoan Crocseja. Hyi.

5. Olen aina halunnut suorat hiukset.

6. Olen toivottoman aamu-uninen ihminen, ja kateellinen niille jotka eivät ole.

7. Olen aina myöhässä, nytkin huomaan, että minulla on jo kiire terapia-ajalleni!

En nyt luovuta palkintoa eteenpäin, sillä en osaa millään päättää kelle sen antaisin. Loistavia bloggaajia on liikaa ^_^

BSL

Huomasin tässä yksi päivä hiuksiani leikellessäni (olen laiska/köyhä/omatoiminen ja hoidan kampaajanhommat omassa päässäni itse), että hiukseni ovat kasvaneet maagiseen "bra strap length" -pituuteen! Jej!

Antakaa anteeksi alanurkan karvatollo: omista hiuksista on hankala ottaa peilikuvaa takaapäin!

En ole mitenkään tietoisella päättäväisyydellä kasvattanut hiuksiani, lähinnä olen vain leikannut niitä harvoin (muisti, köh) ja vähän kerralla ja koettanut pitää niistä mahdollisimman hyvää huolta. Nyt ne kuitenkin yltävät rintsikan selkäosaan, pisimmät jopa sen yli. En ajatellut, että minun luonnonkiharilla, hennoilla ja luonnostaan kuivilla haituvillani koskaan yllettäisiin moisiin pituuksiin, mutta tässä sitä ollaan. Arvatkaapa vain kasvaako nälkä syödessä!

Niin, siitä luonnonkiharuudesta. Kuvissa hiukseni eivät suinkaan ole luonnontilassa, vaan ne on käsitelty suoristusraudalla ylhäältä suoristaen ja pisimpiä latvoja kevyesti kihartaen. Ainoastaan tällä tavalla tuo pituus tulee esille, sillä jos en tee hiuksilleni mitään, ne ovat ylhäältä laineilla ja alhaalta pienellä korkkiruuvilla, mikä syö pituutta melkoisesti.

Osassa kuvista tulee hyvin esiin hiuksissani tällä hetkellä vallitsevat värierot: nyt kun olen siirtynyt pääasiassa CO-pesuihin, ovat värikerrostumat latvoista pikkuhiljaa liuenneet paljastaen mm. 3 vuotta vanhoja vaaleita raitoja. En halua alkaa värjäämään latvoja kestovärillä tai luopua CO-pesuista, mutta minulla on mielessä asiaan toisenlainen ratkaisu! Palaan tähän kunhan pääsen asioimaan muuan kampaamoliikkeessä, jota ei omalla paikkakunnallani ole.

Jalkapuu

Kuvat on vähän kämäsiä, mutta siinä se nyt on ♥ Tatuoinnin teki ja piirsi suunnitelmieni pohjalta Liskogallerian Maija, joka teki kyllä valtaisan hyvää työtä! Olen enemmän kuin tyytyväinen, ja on aivan niinkuin puu olisi kököttänyt reidessä aina, sen verran omalta tuo kuva tuntuu.

Juurien välissä olevat merkit ovat muuten venäjää ja merkitsevät rakkautta.

Niittejä

Niitä on vähän kertynyt. Toivottavasti en kyllästy ihan heti. Tuskin, mutta täytyy kuitenkin muistaa olla änkemättä kaikkia niittiasioita samaan asuun, heh.

Noita kuvia edeltäneenä hetkenä siivosin käsilaukkuni (4. ja 5. kuva). Ajattelin ensin, että teen sellaisen käsilaukkuni sisältö -tyypisen esittelyn, mutta laukun sisuksista kumottu kasa näytti niin häröltä, etten kehdannut ottaa siitä kuvaa :D Kerrottakoon kuitenkin, että ennen siivousta käsilaukkuni sisälsi perusjuttujen (lompakko ym.) lisäksi mm. seuraavia asioita: kolme huulirasvaa, pampuloita ja pinnejä, lisää pampuloita ja pinnejä, laastareita, pyykkipoikia, kolme junalippua, sukan, kuitteja, kyniä, kolikoita, seteli (iloinen yllätys!), hevosen kisanumerolappu, purkkaa, tyhjiä lääkeliuskoja ja kuivunut pullan pala.

Sitä kovasti sanotaan, että naisen käsilaukku kertoo luonteesta. Ensimmäiset sanat, jotka tulivat mieleeni olivat: hamsteri ja sekaisin. Nice.