perjantai 26. helmikuuta 2010

Tyttöjuttui


Laura paiskasi haasteella!

1. Kuinka kauan tarvitset aamulla aikaa laittautumiseen?
Tavallisena kouluaamuna nousen kaiken torkutuksen jälkeen n. tunnin ennen lähtöä, tässä ajassa taphtuu peseytymiset, pukeutumiset, meikki ja tukkahommelit (sekä erinäisten kadonneiden tavaroiden paniikkietsintä).

2. Tyttömäisin tapasi?
Oh dear. Nettivaatekauppojen kuolailu tai meikkaaminen.

3. Lempihajuvetesi?
Lacosten Touch of Pink. En tosin (vieläkään) omista sitä :D

4. Monetko kengät omistat?
Pikaisesti laskettuna luku on 12, lisäksi talli- ja ratsastuskenkiä.

5. Käytkö kirpputoreilla?
Haluaisin käydä enemmän. Pienellä paikkakunnalla asuessa ei tule käytyä, kun tarjonta on yleensä lastenvaatteita ja kasarituulipukuja koossa 42.

6. Ajatko isin ostamalla autolla?
Ajan mun ja äipän yhteisautolla.

7. Nauhoitatko Salatut Elämät?
En.

8. Päivittäiset kauneusrutiinisi?
Ihon putsailut ja rasvaukset, meikkaus, tukanlaitto (usein hätäponnarisykerölle), hampaidenhoito.

9. Kuinka usein ostat uusia vaatteita?
Aina kun sattuu olemaan rahaa ja iskee joku rakastettava kappale eteen. Aika harvoin.

10. Hesari, Seiska vai Cosmopolitan?
Öö, ei mikään. Ehkä Hesari.

11. Onko seinälläsi yhtään miespuolisen henkilön kuvaa?
Ei taida olla. Vessassa voi pöntöllä kuvitella kruisailevansa Brad Pittin kanssa avoautolla ♥

12. Millainen on vaatekaappisi?
Ulkoa tylsä, sisältä kaaoksen kourissa.


13. Entä karkkihyllysi?
Karkit eivät ehdi hyllyyn asti.

14. Panostatko sisustukseen?
Panostaisin jos olisi rahaaaikaahuvittaisi jne. Tällä hetkellä huoneeni on puolipanostettu, mitä ei juuri huomaa tavarakasojen alta.

15. Oletko porukassa yksi pojista vai huomionhakuinen kikattava tyttö?
En todellakaan kumpikaan.

16. Alusvaatemakusi?
Simppelin kauniit ja hyvällä maulla humoristiset kelpaa.

17. Onko mätsäys tärkeää?
Vaatteiden toisiinsa sopiminen kyllä, mikään värikoodaus ei.

18. Lukeeko facebook-tiedoissasi harrastuksena shoppailu?
Ei ole edes Facebook-tietoja.

19. Entä lempiohjelmana Sinkkuelämää?
Ei, vaikka ihan ookoo sarja onkin.

20. Millainen on ystäväpiirisi?
Koostuu nykyisin yhdestä henkilöstä.

21. Vietättekö tyttöjen iltoja?
En kun ei ole niitä kaverityttöjä.

22. Mikä biisi soi tällä hetkellä?
M83 - We Own the Sky

23. Otatko aurinkoa, käytkö solariumissa, tyydytkö itseruskettaviin vai menetkö valkoisena kestä talvet?
Kesällä otan jonkin verran aurinkoa. Siitä huolimatta minulla on lähinnä tyylikäs heppatyttörusketus: yläosassa topin- ja hanskanrajat, jalat kalkkunat.


24. Penkkiurheilu on asia, mitä et yksinkertaisesti pysty käsittämään?
Harvemmin tulee harrastettua.

25.Unelmasi olisi työskennellä vaate- tai kenkäkaupassa?
Kyllähän tuota työtä tekisi, mutta ei mikään unelma-ammatti.

26. Hiustuote mitä ilman et pystyisi elämään?
Osmo ♥ Eli Osmo Essencen Deep Moisturising Conditioner

27. Käytätkö samoja vaatteita arkena ja viihteelle lähtiessä?
Kyllä ja en.

28. Tykkäätkö timanttikorvaisista näteistä pojista, epäsiisteistä rokkareista vai maailmaa mielenosoituksilla parantavista hipeistä?
Sopiva sekoitus kaikkia.

29. Kuinka paljon omistat vaatteita?
Äitin mielestä liikaa, omasta mielestäni liian vähän. Huomattavasti vähemmän kuin keskivertomuotibloggari ;)


30. Käytkö manikyyrissä/pedikyyrissä?
En.

31. Käytätkö koruja?
Erittäin laiskasti. Lävistyskoru on aina, venytykset pelasti korvakorulaiskuudelta (mustat tunnelit sopii kaiken kanssa).

32. Onko suklaa apu ongelmaan kuin ongelmaan?
Ei se mitään ratkaise, mutta helpottaa kummasti.

33. Jutteletko parhaalle ystävällesi päivittäin?
En.

34. Teetkö heräteostoksia?
Silloin tällöin jos rahatilanne sallii. Harvemmin mitään turhuuksia kuitenkaan.

35. Oletko koskaan ollut seksikutsuilla?
Irrationaalinen kysymys tähän kyselyyn. En.

Tyttökyselyssä kuvituksena tietenkin maailman komeimpia miehiä: Jude Law, Damon Albarn sekä joku suloinen tuntematon.

Olen tylsä enkä haasta ketään :)

Kuvat Googlen kuvahaulla.

torstai 25. helmikuuta 2010

Praise the UDPP!

Edellisestä postauksesta vähän iloisempiin tunnelmiin, nimittäin tuotteeseen joka pelasti elämäni! Tai ainakin viime lauantaini. Kyseessä on siis kulttimaineeseen ratsastanut Urban Decay Eyeshadow Primer Potion -silmämeikinpohjustaja (aka UDPP). Voin kyllä sanoa, että tuo tuote on maineensa ansainnut.


Olin siis viime lauantaina avecoimassa isääni niissä pippaloissa. Dress code oli iltapuku ja allekirjoittaneen tukka- ja meikkistressi valtaisa! Onnistuin kuitenkin kummassakin ihan hyvin, kampaukseeni olin itse asiassa niin tyytyväinen että oikein harmittaa kun en muistanut ottaa siitä kuvaa!

Eniten etukäteen jännittämäni asia oli meikin pysyvyys. Minulla on erittäin rasvoittuvat silmäluomet ja esim. Lumenen pohjustuksella silmämeikki on ollut luomivaossa about tunnissa (siitä nätistä luomiväriväkerryksestä ei ole paljon iloa siinä vaiheessa kun se on luomilla makkaran muodossa). Mutta UDPP:n ansiosta tämä pelko osoittautui täysin turhaksi! Silmämeikki pysyi täysin muuttumattomana 10 tunnin ajan, ja tämä aika sisälsi myös n. puolen tunnin arktisen yökävelyn pakkasessa, tuulessa ja kasvoille puskevassa jäävihmassa :DD Naparetkeilyosuuden jälkeenkin ainoastaan ripsari oli vähän valunut, siis ihan uskomatonta!

Vähän valittamistakin tästä supertuotteesta kuitenkin löytyy. Ensinnäkin se pahuksen purkki! Onhan se söpö, mutta pirun epäkäytännöllinen. Kun kirjoittaa Googlen kuvahakuun Urban Decay Primer Potion, tulee tulokseksi kuvia aukileikatuista UDPP-purnukoista, joissa on vielä rutkasti tavaraa jäljellä. Pulloa ei siis saa millään käytettyä loppuun ellei sahaa sitä auki ja siirrä tuotetta toiseen astiaan. Koen myös korkissa olevan aplikaattorin (sellaisen kuin huulikiilloissa) täysin turhaksi, tuote kun täytyy kuitenkin levittää myös sormilla että sen saa iholle tasaisesti. Siis minkä ihmeen takia tätä ei ole voitu laittaa tuubiin?

Toisen miinuksen (Lumeneen verrattuna) annan huonosta peittävyydestä. Minulla on silmien ympärillä paljon verisuonia pinnassa eikä UDPP peittänyt niitä kyllä yhtään vaan vaati mineraalipohjan kaverikseen.

Yksi juttu on vielä tuotteen saatavuus, Suomesta tätä ei voi ostaa (?). Onneksi ulkomailta tilaaminen on nykyään (välillä liiankin ;)) helppoa, joten Urban Decayn superpohjustaja tulee varmasti pysymään meikkipussissani jatkossakin.

maanantai 22. helmikuuta 2010

Ärsytyslista

Minua ärsyttää...

  • VR:n huono tiedotus, kun sadat ihmiset odottavat juniensa lähtöä Helsingin asemalla. Kukaan ei tiedä mitään, kuulutuksia tulee lähinnä vain silloin kun joku juna lähtee ja tauluissa junien lähtöaikaa lykätään 5 minuuttia kerrallaan eteenpäin. Minä sentään odotin junaani "vain" vähän yli puolitoista tuntia, mutta olisin senkin ajan viettänyt mieluummin jossain muualla kuin asemalla jatkuvassa lähtövalmiudessa.
  • Ihmiset, jotka syövät pastilleja äänekkäästi maiskutellen. Ainakin, jos he sattuvat istumaan edessäni junassa.
  • Ihmiset, jotka ajattelevat että nopeusrajoitukset on laitettu teille vain sen takia, että poliisi saisi kytätä ihmisiä. Jos nämä ihmiset ajavat itsensä puuhun niin I couldn't care less. He kuitenkin vaarantavat kaahailullaan itsensä lisäksi myös kyydissäolijat sekä kaikki muut tiellä liikkujat. Kyllä sitten varmaan naurattaa, kun on tappanut jonkun vain siksi, että on hurjan hauskaa ajaa lujaa/pitää egoilla.
  • Se tosiasia, että tärkeissä viroissa vaikuttamassa muiden ihmisten asioihin on aika paljon päässilmäsiä idiootteja.
astfgljdfäöäårtoerlh@!#$

Nih. Johan helpotti taas hetkeksi.

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Eilen se vaikutti hyvältä idealta...

..., mutta tänään sattui.

Eilen sain siis ihan kunnolla saatettua alkuun liikkumisprojektini. Niin, kunnolla... Väänsin siinä päivällä reilun tunnin mittaisen lihasrääkin, illemmalla kävin ratsastamassa ja kun vielä illemmalla oli energinen ja hyvä fiilis niin kävin vielä juoksulenkillä. Eikä tuntunut ollenkaan pahalta!

Paitsi tänä aamuna. Hyvä etten huutanut ääneen sängystä noustessani kun jalat oli niin kipeät :D Koko päivän olen sitten köpötellyt kolottavien paikkojeni kanssa lähinnä pingviiniä muistuttaen ja yrittänyt välttää vessassakäyntiä kun pöntöltä ei meinaa päästä ylös. Melko raihnainen olo.

Tänään on tallivapaa ilta, ja ajattelin käyttää sen hyväkseni ja käydä tänäänkin juoksemassa, mutta ehkä jätän sen väliin. Sen sijaan rauhallinen kävelylenkki voisi kuulostaa hyvältä idealta. Yritän nyt ottaa opikseni ja koettaa olla tästä lähin vähän maltillisempi etten saa mitään suurempaa vahinkoa aikaan :)

Loppuun vielä kaikkien aikojen paras lenkkibiisi eurodancen (onneksi jo taaksejääneeltä) kulta-ajalta

tiistai 16. helmikuuta 2010

Upea Kelly! Vai tylsä?

MTV3:n nettisivuilla uutisoitiin Kelly Osbournen puhjenneen kukkaan ja näyttävän nyt upeammalta kuin koskaan. Oheisessa kuvassa oli Kelly laihtuneena, tukka blondattuna ja pinkillä huulipunalla... Eh, Barbie?


Olen aina pitänyt Kellyn omaperäisestä, rokahtavasta tyylistä, mielestäni se puki häntä erittäin hyvin. Nyt Kelly on kuitenkin lehdistön mielestä puhjennut kukkaan ja näyttää upeammalta kuin koskaan. Minun mielestäni uusi Kelly on lähinnä tylsä. Tyylistä on kadonnut särmä, siinä ei ole enää mitään mikä erottaisi hänet kaiken maailman parishiltoneista ja britneyspearsseista. Sitäpaitsi Kellyä mielestäni jopa puki se entinen pieni pyöreys.


Juupajuu, mielestäni alemman kuvan Kelly on paljon upeampi kuin ylemmän. Hauskaa tässä jutussa on se, että joka paikassa puhutaan persoonallisuudesta ja itsensä hyväksymisestä, on Beth Dittoa ja More to Lovea. Ja sitten on näitä uutisia, joissa laihtuneita ja yleiseen parishiltonmuottiin taipuneita julkimoita kehutaan uudesta upeasta ulkomuodosta.

Media on hassu juttu. Ja äärettömän kaksinaismoralistinen :)

Kuvat: 1, 2

maanantai 15. helmikuuta 2010

You can look but you can't buy

Miksi se menee aina niin, että silloin kun ei ole rahaa on kaikki kaupat pullollaan houkutuksia? Täällä pikkukaupungissa asuessa tästä ei helposti koidu ongelmia, kun niitä kauppoja ei ole :D Viime viikonlopun vietin kuitenkin siellä Helsingissä, ja meinasin tulla hulluksi esim. Dinskossa... olisin voinut ostaa ainakin viidet kengät! Sen sijaan mukaan tulivat vain nämä yhdet, joita en niinkään himoinnut, mutta jotka tulivat tarpeeseen. Isäni nimittäin sai minut lupautumaan daamikseen johonkin juhlaan, jonka aihetta en enää muista yhtään, mutta jonka dresscode on iltapuku o_o Sinne siis piti saada etiketinmukaiset kengät.


Olivathan nämä kengät kyllä järkiostos muutenkin. Mustat perusavokkaat matalalla korolla tuskin jäävät kovin vähälle käytölle, nuohan voi yhdistää oikeastaan mihin vain! Hintaakin näillä oli vain 25 euroa.

Ension mielestä uusi viila haisee pahalta.

Muutenkin sain itseni pidettyä kurissa (ohut lompakko muistutteli itsestään aina kun ostohimo meinasi yltyä voittamattomaksi) ja ostettua vain tarpeellista tavaraa. Liuskoittuneet kynteni tarttuivat joka paikkaan, eikä niissä pysynyt lakka alkuunkaan, joten siihen pulmaan tarvittiin apua. Ostin elämäni ensimmäisen bufferin! Tai tuollaisen Trindin monitoimiviilan, jossa on bufferi ja kaksi kiillotuspintaa. Ja voi, kuinka tasaiset tuo minun kynsistäni tekikään! Tänään lakkasin noitten päälle ekan kerran, katsotaan pysyykö lakka paremmin bufferoiduissa kuin liuskoittuneissa kynsissä.

Ostin myös Max Factorin False Lash Effect -ripsarin. Olen ollut varsin tyytyväinen saman merkin Masterpiece-mascaraan, mutta kehujen uhrina on pakko kokeilla myös FLE:tä. Siis oikeasti, sitä ylistää joka toinen kosmetiikkablogi, sen on pakko olla jotain yliluonnollista! En ole ehtinyt vielä koeajaa sitä, mutta huomenaamulla! Ripsariraporttia siis luvassa :)

Ps. Aaarh tämä Blogger :D Ensin se heitti suurimman osan tekstistä alleviivatuksi ja kun pääsin siitä eroon, se heitti tuohon yhteen kohtaan jostain syystä isomman rivivälin enkä saa sitä mistään pois. Mita tama on?

torstai 11. helmikuuta 2010

Töppökynnet

Aloitin kynsiprojektini nollaamalla tilanteen, eli lyhentämällä kynnet ihan lyhyiksi. Osassa kynsistä on yhä pahoja liuskoittumia (onko tuo sana?), mutta ihan yhtä pahan näköiset ne eivät ole kuin vielä eilen :) Ovatpahan nyt ainakin samanpituiset keskenään.Tänään ajattelin vielä lakata kynnet siinä toivossa että lakka suojaisi niitä enimmiltä kolhuilta.


Olen myös käyttänyt äitiäni törkeästi hyväksi, tuloksena uudelleenvärjätty hiuspehko. Ylikasvanut otsiskin sai kyytiä kun kotiparturoin sitä vessassa. Kummasti näyttää peilikuva heti siedettävämmältä ilman puolen metrin juurikasvua, aikoja sitten parhaat päivänsä nähneitä shokkipunaisia raitoja ja ylipitkää lörttöä otsatukkaa :) Pienet jutut tekee kokonaisuuden!


Oma fiiliskin tuntuu jonkin verran kohentuneen, kun on jaksanut tehdä jotain itsensä eteen. Toivottavasti se on sitä vielä huomennakin, tarkoitus olisi mennä aloittelemaan kevään yo-kirjoituksia äikän tekstitaidon kokeen merkeissä. Sen jälkeen onkin sitten edessä viikonloppu Helsingissä mm. Apassionatan merkeissä!

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Projekteja!

Kuten ekassa postauksessa kerroin, blogini taustalla on masennus. Masennus on saanut minut vajoamaan sängyn pohjalle ja unohtamaan täysin ulkonäöstä ja kropan hyvinvoinnista huolehtimisen. Siihen halutaan nyt muutos! Niinpä aion aloittaa itsestäni huolehtimisen uudelleen muutaman projektin muodossa ja raportoida näiden projektien edistymisestä tähän blogiin. Mitään näistä pikku projekteista en aio ottaa kuolemanvakavasti, enkä stressata niistä hillittömästi :)

Projekti 1: Ruokavalio
Tässä viime aikoina on tullut syötyä vähän miten sattuu ja milloin sattuu. Äitin kokkaamia ruokia olen aina vähän yrittänyt syödä, muutoin ruokavalioni on koostunut lähinnä suklaasta ynnä muista superterveellisistä herkuista. Tämä nyt ei pitemmän päälle mitenkään terveellistä ole, eli suuntaa on muutettava. Tavoitteena ruokavalioprojektissa on suklaan sekä muiden herkkujen huomattava vähentäminen, säännöllisten ruoka-aikojen uudelleenomaksuminen sekä kokonaisvaltaisesti monipuolinen ruokavalio. Alkuun varmaan seurailen syömisiäni Finelin avulla, mutta tarkoitus olisi päästä terveelliseen syömiseen ihan fiilispohjalta, tämä kun ei aiemmin ole ollut mikään ongelma.

Ruokavaliosta pääsemmekin sujuvasti seuraavaan projektiin:

Projekti 2: Liikunta
No eihän siellä sängyn pohjalla ole hirveästi tullut liikuttua. Ihan rapakunnossa en kuitenkaan ole, sillä omistan puolet hevosesta ja käyn ratsastamassa 4-5 kertaa viikossa. Tarkoitus olisi kuitenkin lisätä vähän lenkkeilyä sekä lihaskuntoharjoittelua ja näillä keinoin saada se sängyn pohjalla löystynyt kroppa taas kivaan kuntoon. Laihdutustarvetta minulla ei ole, mutta kliseisesti ilmaistuna haluan timmimmän kropan. Eikä yhtään haittaisi, vaikka se joskus näkyvissä ollut sikspäkki näyttäytyisi jälleen.

Tässä olisi aika inspiroiva vartalo :)

Tietenkin sen lisäksi, että liikunnasta on ulkonäöllistä hyötyä, siitä on myös sisäistä hyötyä. Lenkin jälkeistä hyvää oloa on hyvin vaikea välttää, kunhan vaan saa itsensä sinne lenkkipolulle.

Projekti 3: Kynnet
Tykkään kynsien lakkailusta ja näteillä kynsillä on nätti olo. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin tämä:

Surkea kuva antaa onneksi jonkin verran anteeksi, mutta näkeepä siitä tämänhetkistä onnetonta kynsitilannetta edes jonkin verran. Kynteni ovat lohkeilleet, pahasti liuskoittuneet ja eripituiset. Lisäksi niitä koristaa kaunis, yli kuukauden vanha lakkaus. Lisäksi kädet ovat äärettömän kuivat ja iho kynsien ympärillä on halkeillutta ja paikoin jopa verestävää... Ei hyvä näin! Eli ahkeraa kynsien kasvatusta ja käsien hoitoa luvassa.

Näitä siis lähdetään parantelemaan ja sitä kautta toivotaan nätimpää ulkonäköä ja parempaa mieltä. Jatkoa luvassa kunhan edistystä tapahtuu!

tiistai 9. helmikuuta 2010

1.

Hei! Minä olen Pääsky, 19-vuotias opiskelijatyttö, ja tämä on blogini Inside Out.


Inside Out on tyyliin ja kauneuteen keskittyvä blogi. Muihin tämän genren blogeihin verrattuna Inside Out poikkeaa siten, että sen taustalla on sairastamani masennus. Tämä ei tarkoita sitä, että käyttäisin tätä vuodatuskanavanani, tai että luvassa olisi angstauspostauksia, vaan lähinnä tämä blogi on minulle keino alkaa taas keskittyä minulle mieluisiin asioihin, eli tyyliin ja kauneuteen. Nämä kun ovat tässä masennuskauden aikana jääneet kovin vähälle huomiolle.

Pääpaino blogissa on siis kaikenlaisessa pinnallisessa löpinässä: vaatteissa ja tyylissä, kosmetiikassa ja kauneudenhoidossa. Saatan kuitenkin eksyä välillä rankastikin sivupoluille ja kirjoittaa mistä vaan, aina luonnonsuojelusta ruokaohjeisiin, ihan sen mukaan mikä minua kulloinkin sattuu kiinnostamaan. Tämä esittelystä, tervetuloa lukemaan!