torstai 11. helmikuuta 2010

Töppökynnet

Aloitin kynsiprojektini nollaamalla tilanteen, eli lyhentämällä kynnet ihan lyhyiksi. Osassa kynsistä on yhä pahoja liuskoittumia (onko tuo sana?), mutta ihan yhtä pahan näköiset ne eivät ole kuin vielä eilen :) Ovatpahan nyt ainakin samanpituiset keskenään.Tänään ajattelin vielä lakata kynnet siinä toivossa että lakka suojaisi niitä enimmiltä kolhuilta.


Olen myös käyttänyt äitiäni törkeästi hyväksi, tuloksena uudelleenvärjätty hiuspehko. Ylikasvanut otsiskin sai kyytiä kun kotiparturoin sitä vessassa. Kummasti näyttää peilikuva heti siedettävämmältä ilman puolen metrin juurikasvua, aikoja sitten parhaat päivänsä nähneitä shokkipunaisia raitoja ja ylipitkää lörttöä otsatukkaa :) Pienet jutut tekee kokonaisuuden!


Oma fiiliskin tuntuu jonkin verran kohentuneen, kun on jaksanut tehdä jotain itsensä eteen. Toivottavasti se on sitä vielä huomennakin, tarkoitus olisi mennä aloittelemaan kevään yo-kirjoituksia äikän tekstitaidon kokeen merkeissä. Sen jälkeen onkin sitten edessä viikonloppu Helsingissä mm. Apassionatan merkeissä!

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä yo-kokeeseen. :) Mä olen kaikille niin katkera jotka lähtee katsomaan tuon Apassionatan, joten eikös pitänyt kotoakin tulla viestiä että menevät pikkusiskoni kanssa katsomaan sitä! Argh, joskus on huonoja puolia sillä että opiskelee jo muualla.

    Mulla ainakin kynsilakka suojaa kynsiä. Mä opiskelen agrologiksi (maatalousalaa), joten mun esim. navettahommien takia ihan turha kuvitella pitkiä kynsiä, mutta tykkään silti laittaa ne nätiksi vaikka ovat lyhyet. Kynsitarrat on mun mielestä huippu keksintö. Helposti saa tosi nätit kynnet.

    VastaaPoista
  2. Laura: Kiitos! Mä oon nyt menossa ekaa kertaa tuon näytöksen katsastamaan, toivottavasti on hyvä :)

    Mullakin tahtoo kynnet kärsiä tallihommista, niin en hirveen pitkiksi nuita lähde kasvattamaan. Tykkään kumminkin että niissä on jonkin verran pituutta, muuten tunnen itseni nakkisormiseksi :D

    VastaaPoista