Tykkään nettitesteistä, mikä onkaan hauskempaa kuin saada selville henkinen ikä (35) tai se, miten amis olet prosenteissa mitattuna (39%, keskiarvo 34%). Nämä tämäntyyppiset testit ovat kuitenkin selkeästi viihdyttämistä varten ja tuskin kukaan normaali ihminen ottaa amistestin tulosta mitenkään vakavasti.
Törmäsin kuitenkin netissä vähän vakavammanpuoleiseen testiin, Beckin masennustestiin. En oikein tiedä mitä mieltä olisin tuollaisen testin netissä olemisesta. Olen täyttänyt samantyyppistä testiä useassa eri paikassa osana masennuksen tilani arviointia. Näissä tilanteissa testi on tosiaan ollut vain tukemassa lääkärin/terveydenhoitajan/depressiohoitajan arviota, joka on muodostunut testin lisäksi myös omasta suullisesta arviostani sekä ammattilaisen esittämistä kysymyksistä. Nettiversion tulososiossa kuitenkin kerrotaan diagnoosi aika suoraan muutaman kysyksen perusteella. Vaikka suurin osa ihmisistä varmasti osaakin kyseenalaistaa testin tulokset, on se silti omiaan ruokkimaan luulosairautta. Ajattelen tässä nyt lähinnä sitä, että joku jolla on ihan OK elämänlaatu tekee tuon testin, saa siitä vaikkapa keskivaikean masennuksen pisteet ja alkaakin sen seurauksena kyseenalaistamaan sitä omaa fiilistä ja elämänhalua. Kuulostaa ehkä utopistiselta, mutta minusta ei ole ollenkaan kummallista vaikka näin kävisi.
Myös osa nettitestin kysymyksistä oli hieman outoja. Testissä esimerkiksi kysyttiin ruokahalun laskusta verrattuna normaaliin sekä laihtumisesta. Masennusoireena voi kuitenkin olla myös ruokahalun nousu (Tohtori.fi), ja ainakin itseltäni on kaikkien arviointikäyntien yhteydessä kysytty painon muutoksista.
Itsekin tietenkin uteliaana tein tuon nettitestin ja sain vaikean masennuksen pisteet. Viime lääkärikäynnillä diagnoosini oli keskivaikea masennus, ja kyllähän tuo testi sai vähän miettimään, kuinka huonosti minä oikeasti voin. Yritän nyt kuitenkin miettiä lähinnä sitä lääkärin luultavasti luotettavampaa arviota. Elämä on huomattavasti helpompaa, jos voi edes kuvitella olevansa vähän vähemmän pohjamudissa kuin mitä saattaa tosiasiassa olla.
Niin, voihan tuollaisesta testistä tietysti hyötyäkin olla. Kuten testin kuvauksessa sanotaan, on se "tarkoitettu henkilöille, jotka epäilevät olevansa ehkä masentuneita ja pohtivat, olisiko syytä kääntyä ammattiauttajan puoleen." Mikäli testi saa jonkun tuollaisen henkilön hakemaan apua niin hieno homma! Uskoisin kuitenkin, että useimmat ihmisistä tuntevat omaa oloaan sen verran, että tietäisin milloin asiat ovat huonosti ja toivottavasti hakevat apua ilman nettidiagnoosejakin.
Mä vaan valitettavasti veikkaan että nyky maailmanmenossa kaikki ei tunne itseään niin hyvin, että tietäisivät koska oikeasti olisi syytä hakea apua. Eikä kaikilla ihmisillä oma läheisten tukiverkkoa, joka voisi tunnistaa muutokset ihmisessä.
VastaaPoistaItselläni ei onneksi ole mitään tälläisiä ongelmia enkä ainakaan tiedä että kavereillani olisi. Elämäni on tällä hetkellä todella hektistä ja stressaavaa muutenkin, että en voi edes kuvitella kuinka voisi selvitä. Kuitenkin mielenterveys ongelmat ovat suhteelliset yleisiä. Tai ainakin psykan opettajamme eilen sanoi että joka 4. on jollain tapaa sairas. Kuulostaa hurjalta luvulta.
Laura:
VastaaPoistaVarmasti on niinkin, että kaikki eivät tosiaan tunne itseään niin hyvin. Uskoisin kuitenkin, että kyse on lähinnä siitä, ettei sinne hoitoon hakeuduta vaikka hyvin tiedostaisikin että nyt ei ole kaikki hyvin. Siinä vaiheessa ajattelisin, että tuollainen nettitesti voi jopa pahentaa sitä oloa. Tai sitten saada hakeutumaan sinne hoitoon :)
Luku kuulostaa tosiaan hurjalta, varsinkin kun omasta näkökulmasta tulee hävettävän usein ajateltua, että "kaikilla muilla on asiat niin hyvin". Jotenkin vain pistää miettimään, että mikä tässä maailmassa mättää, jos tuollainen luku pitää oikeasti paikkansa :/